>Historiaa

Historiaa maailmalta

Helluntaiherätyksen katsotaan alkaneeksi vuonna 1906 Azusa-kadulta Los Angelesissa.

Vanhaan, tyhjänä olevaan Metodisti-kirkkoon kokoontui päivittäin tuhansia ihmisiä kokemaan Pyhän Hengen voimavaikutuksia, jonka seurauksena puhuttiin kielillä, sairaita parani ja moni uudistui uskossaan. Pastoreita ja lähetyssaarnaajia ympäri maailman halusivat tulla kokemaan sitä samaa, mitä Apostolisena aikana Jeesuksen seuraajat saivat kokea. He tulivat eri kristillisistä piireistä, ja veivät kokemuksensa ja intonsa omiin maihinsa ja seurakuntiinsa.

Mutta niin kuin hyvin saattoi ymmärtää, sitä vahvaa ”kokemuskristillisyyttä” ei kaikkialla haluttu ottaa vastaan. Ja sen seurauksena sitten perustettiin uusia seurakuntia joita alettiin kutsua Helluntaiseurakunniksi. 1900-luvun alussa helluntaiseurakuntia syntyi Etelä-Amerikkaan, Aasiaan, Afrikkaan Australiaan ja Oseaniaan.
1900-luvulla ja tällä vuosituhannellakin Helluntaiseurakunnat on maailmanlaajuisesti katsottuna nopeimmin kasvava uskonnollinen ryhmä. Vuonna 1993 arvioitiin helluntailaisiin seurakuntiin kuuluvan kaikkialla maailmassa n. 93 miljoonaa jäsentä ja Helluntailais-karismaattisia kristittyjä reilusti yli 500 miljoonaa. Nykyinen jäsenmäärä on 500-700 miljoonan paikkeilla.

Euroopasta

Helluntaiherätys saapui Eurooppaan norjalaisen metodistipastori Thomas B. Barrattin (1862 - 1940) kautta. Barratt oli syntyjään britti, mutta hänen perheensä muutti Norjaan Thomasin olleessa lapsi. Barrattin isä oli kaivostoiminnan johtaja ja äiti opettaja. Barratt itse tuli uskoon 12-vuotiaana.

Suomesta

Suomesta vuonna 1911 muutama lestadiolainen nainen kutsui Thomas Barrattin vierailulle Suomeen. Tilaisuuksiin osallistui myös pastoreita eri seurakunnista, ja useat valtionkirkon papit tukivat kokouksia ja osallistuivat niihin. Kokoustilat täyttyivät myös Viipurissa, Tampereella ja Turussa. Tilaisuuksissa monet kokivat hengellisen heräämisen ja useat täyttyivät Jumalan Hengellä ja joitakin parani sairauksista.

Barrattin vierailu saavutti laajat kristilliset piirit. Hänen raittiit näkemyksensä ja maltillinen käytöksensä olivat tehneet suuren vaikutuksen suomalaisiin. Barrattin vierailu tapahtui yhteiskristilliseltä pohjalta, eikä hänellä ollut tarkoitusta perustaa uutta kirkkokuntaa. Hän toivoi, että helluntaisanoma olisi virkistänyt kaikkien kirkkokuntien toimintaa. Vuosina 1912-14 sanoma "helluntaista" oli levinnyt jo koko maahan, suuria määriä ihmisiä tuli uskoon. Monet saivat Pyhän Hengen kasteen ja armolahjoja käytettiin runsaasti. Kielillä puhuttaessa käytettiin usein todistettavasti tunnettuja vieraita kieliä, joita puhuja ei osannut luonnostaan. Kun mikään kirkkokunta ei suoranaisesti ottanut vastaan helluntaiherätystä, alkoi helluntailaisesti ajatteleva joukko kehittyä yhtenäiseksi erilliseksi ryhmäksi ja helluntaitoimintaan liittyi jäseniä eri kirkkokunnista. Uskovaisten kastekäytäntö omaksuttiin vuonna 1912, jolloin myös ensimmäinen kastetilaisuus pidettiin.

Vuosien 1915 - 16 aikana Venäjän keisarivallan taholta helluntailaisten kokoontuminen kiellettiin, silti ensimmäinen helluntaiseurakunta oltiin jo ehditty Helsinkiin perustamaan 1915. Kun järjestäytymiskielto 1917 purettiin ja tilaisuuksia alettiin taas pitämään, ihmisiä tuli paljon uskoon ympäri maata. 20-luvulla Suomeen perustettiin jo useille paikkakunnille Helluntaiseurakuntia.

Somerolta

Somerolainen Eero Siren muutti vuonna 1928 Kanadaan, ja oltuaan siellä eräässä Helluntaiherätyksen tilaisuudessa, tuli sen myötä uskoon. Palattuaan takaisin Somerolle, hän kirjoitti kutsukirjeen Helsingin Saalem-seurakuntaan, pyytäen sieltä jotain uskovaa Somerolle kertomaan ihmisille Jeesuksesta. Sieltä lähetettiin Kusti Lähde ja Oskar Tillander, jotka pitivät tilaisuuksia kodeissa eri puolella pitäjää. Vaikka kenenkään ei tiedetty varsinaisesti vielä silloin tulleen uskoon, asia jäi monia puhuttelemaan. Ja kun vuonna 1935 Naimi Kiuru- niminen evankelista jatkoi vastaavaa työtä, alkoi tulosta näkymään. Ester Kulmala tuli uskoon ensimmäisten joukossa. Sen jälkeen sananjulistusta ja uskoon tulleiden opetusta pidettiin yllä Karkkilasta ja Forssasta käsin, mm. Urho Lähteen, Helmi Nurmisen, Alli Nikanderin, Viktor Martiskaisen, Pentti Mannisen, Väinö Vilkon, Jaakko Heinosen, Sakari Saarisen ja monien muiden toimesta. Someron uskovat kuuluivat vuoteen 1963 saakka pääasiassa Forssan ja Karkkilan Helluntaiseurakuntiin, osa myös Turun ja Salon Helluntaiseurakuntiin.

Vanhimmisto
Kuva vanhimmiston palaverista, vasemmalta Veikko Ilvonen, Eero Kulmala,
Veli-Matti Timperi ja Eino Laine. Kuvan otti Arto Hintsanen.

Evankelistapariskunta Veikko ja Mirjam Jääskeläinen muuttivat Somerolle v.1960, vaikuttaen paikkakunnalla n. 20 vuoden ajan. Heidän työnsä kautta monet ihmiset Somerolla ja Somerniemellä saivat kuulla evankeliumia telttakokouksissa. Talvisaikaan kokoonnuttiin kodeissa ja vuokratiloissa keskustassa. Ja koska uskovia oli sen verran paljon, Jääskeläisten toimesta Somerolle perustettiin oma seurakunta v. 1963. Seurakunnan nimi oli silloin "Someron uskovien seurakunta". Silloinen seurakunta kokoontui ensin Petrelin vanhassa verstaassa, sitten Kassatiellä, edelleen Niemisellä, Seppäsen liiketalossa, entisessä apteekkitalossa, Niemisellä Vanhalla Härkätiellä.

Jääskeläisten jäätyä työstä pois 1981, seurakunnan nimi vaihdettiin Someron Helluntaiseurakunnaksi. Samana vuonna valittiin saarnaajaksi Eino Alanko. Vuoden päästä siitä Paavo Virtanen otti paimenen tehtävän vastaan jonka aikana perustettiin myös seurakunnan tueksi rekisteröity yhdistys. Se tapahtui 18.3. 1983. Virtasen näyn innoittamana alettiin hankkimaan omaa rukoushuonetta, joka löytyi Sepäntie 8:ssa olevasta Mäkelän kiinteistöistä. Mäkelän edullisten maksuehtojen ja valtakunnallisen keräysluvan avustuksella kiinteistö pystyttiin ostamaan ja innokkaan talkooväen avulla saamaan sellaiseksi, jossa voitiin tilaisuuksia pitää.

Kuluneiden vuosien varrella seurakunta on tehnyt myös lähetystyötä eri maissa, osakannatuksilla muiden Helluntaiseurakuntien kanssa.

Seurakunnan palkattuina työntekijöinä menneinä vuosina ovat toimineet edellä, jo mainittujen lisäksi: Savolaisen Vilho, Kopran Teuvo, Anttilan Maila (evankelista), Mäkelän Pirkko (evankelista), Saarimäet Paula ja Raimo. Ja vuoden 2008 alusta kesään 2017 pastorina toimi Arto Hintsanen.